19. helmikuuta 2013

Desucon Frostbite 2013, eli kuinka Mayhem on aina vaan peruttu

 
Vai että Frostbite oli! Olihan se, ja hyvä olikin.

Frostiviikolla koin pienen hermoromahduksen ja olin aivan hilkulla perua lähdön, sillä olen yksinkertaisesti taas vaan polttanut kynttilääni ihan joka päästä, ja alkaa voimat ja järki olla melko vähissä. Kakkakakun kruunasi vielä ulkoisen kovalevyn hajoaminen, sillä se riipaisi mukanaan 13 vuoden ajalta kuvia, ja lähes kaikki cosplaykuvani (pari hassua photoshootia löytyi vielä Dropboxista, mutta 90% hävisi).Venkoilin pukujenkin kanssa vaikka kuinka, kunnes päädyin tekaisemaan vanhan puvun uusiksi parin päivän varoitusajalla.

Tämän takia kantsii olla hyvä, omien mittojen mukaan tehty peruskaava: kaavoitukseen meni kaikkine muutoksineen laiskasti tunti, ja pääsin todella nopeasti siirtymään ompelemiseen. Sutaisin vanhasta koltusta karvat ja vetskarinkin irti ja iskin uuteen. Jos olisi ollut vähän enemmän aikaa, olisin saanut mekon ommeltua vielä istuvammaksi, mutta jostain oli tingittävä. Mekko valmistui klo 15 perjantaina, ja sen jälkeen muotoilin vielä peruukin ennen kuin kyydittäjä sai vihdoin pitsat syötyä ja saunottua.

Olin taas töissä! Tälläkin kertaa cosplayninjana, Kizzyn ja Roran kanssa. Etsimme kisaajia hall cosplayhin, ja se oli yllättävänkin hankalaa tällä kertaa. Hirveän moni hieno puku oli länkkärisarjasta, eikä siis päässyt mukaan. Aika monet pakit saatiin tämän vuoksi, mutta kylläpä halukkaita aasialaishahmojen pukuilijoita sitten riitti niin, että kisa saatiin aikaiseksi. Mukana tuntui olevan hirveästi ihan ensikertalaisia: joko eka kertaa kisaavia tai jopa ekaa kertaa pukuilevia. Se kyllä näkyikin sitten melkoisen tutisevina polvina bäkkärillä... Yritettiin kovasti muiden mammojen kanssa  rentouttaa tunnelmaa, toivottavasti onnistuttiin.

Sunnuntaina oltiinkin sitten pitämässä vähän ohjelmaa. Esittelimme vähän isommalla porukalla Cosplay Bootcampia, tuota rakasta lastamme, josta olemme jo parin vuoden ajan haaveilleet. Nyt se alkaa muuttua todeksi, ja oli aika julkistaa se sisältöineen.

Täytyy kyllä sanoa, että vastaanotto ja innostus löi ainakin minut aivan ällikällä. Kirjoitin kokonaisen A4-arkin ihan täyteen muistiinpanoja ehdotuksista, joita yleisöstä tuli, ja oma innostus räjähti ihan huippuunsa. En malta odottaa että pääsen suunnittelemaan materiaaliosiotani, ja aikatauluttamaan muiden ohjelmia! Ihan mieletöntä, kiitos kaikille meitä kuulemaan saapuneille, ja kaikille FB-sivustamme tykänneille! Ihan mielettömän upeaa.

Ja sitten mainostuksena, Cosplay Bootcampin Facebook-sivua kannattaa kyttäillä, sillä sinne tulee lisää kamaa piakkoin. Ja feisbua vastustaville tehdään pian erillinen blogi, johon tulee samat jutut. Yritämme vaan ensin toipua conirutosta, joka tuntuu kaataneen puolet kaikista Frostissa olleista...

Sunnuntaina käytiin myös Ilonan kanssa vähän jäätymässä pihalla. Tulokset oli melkoiset huikeita, mieletön kiitos ja kunnia Iltsille.










Hahmo on siis Maetel, sarjasta Galaxy Express 999. Tein Maetelin aikoinaan ekan kerran Traconiin vuonna 2009, ja silloin kuvasaldo jäi niin vähäiseksi että on aina vähän kaivellut. Nyt oli kuitenkin täydellinen tilaisuus uudelleen käyttämiselle, koska talviconi ja sillee. Oli oikein kivaa, ja ihanasti muutamat tunnistivat hahmonkin (ja muutamat eivät, mikä ei yllättänyt yhtään, koska kyseessä on kuitenkin itseänikin vanhempi sarja). Suattaapi olla että olen vähän Matsumoto-fani, ja tämähän on tosiaan kolmas cosplayni Matsumoton sarjoista (sillee oikeestaan eka, mutta kaksi muutakin siis on: Emeraldas ja Bainas).

Oli hyvä Frosti. Muutama asia tuntui takkuilevan vähän, jopa sellaiset mitkä aiemmin ovat sujuneet hyvin, mutta selaista se elämä on, syklistä ja aaltoilevaa, ja mikään ei räjähtänyt. Kaikki hyvin, kivaa oli, neljän kuukauden päästä taas Lahteen. (Ja Mamma Mariaan! Ehdoton desuperinne: päivällinen Mamma Mariassa la-iltana, pöntössä seurassa. Pastaa ja itsetehtyä jäätelöä, apua!)

Ja olen ehkä onnellisin että lähdin reissuun, sillä ihanat ihmiset paransivat. Nyt ehkä jaksaa taas kohdata arkielämän. Ainakin näin parin päivän viiveellä; pirun rutto...