2. toukokuuta 2010

Die Lady Gaga, jeden Tag so schnell! Ja!

Lady Gaga on tunnetusti valtaisa hitti monella tapaa. Pop-musiikkia kuuntelevat palvovat, muoti-ihmiset palvovat, ja myös cosplayerit palvovat tätä tätsyä. Jälkimmäisin ei ole mikään ihme, kun katsoo Gagan vaatteita. Jokainen "hotellilta lentokentälle"-siirtymä tarkoittaa uutta jännittävää asukokonaisuutta. Kerrankin paparazzi-kuvissa on muutakin jännättävää kuin "näkyykö alahuulet?". Joita Gaga ei ole vielä vilautellut erityisen paljon, koska halleluja, kerrankin nainen joka osaa nousta autosta oikein, toisin kuin huolestuttavan suuri osa muista paparazzien kuvauskohteista! Mutta se naisten hömpöttimistä.

Toisin kuin moni vieläkin luulee, Gagan luomukset eivät ole peräisin hänen pääkopastaan, vaan suurin osa on ihan oikeiden suunnittelijoiden tekeleitä. Osa on, varsinkin nykyään, vartavasten Gagaloolle suunniteltuja asuja ja osia, mutta aika paljon tätsyn päältä löytyy myös ihan mallistoista napattuja juttuja, eikä pelkästään "arkivaatteina".


Läpinäkyvä muovimekko Rachel Barrettin Royal College of Artin valmistujaismallistosta, kaikkien rakastamalta Bad Romance -videolta, via Gagadaily.com


Gagalla toki on myös osa design-tiiminsä, Haus of Gaga. Gagatälö tekee osan kreiseimmistä jutuista, kuten Monster Ball -kiertueella nähtävän "elävän mekon".


The living dress, Monster Ball-kiertueen puvustusta, House of Gaga, via Gagadaily.com


Ja tämäpä onkin ongelma. Ainakin minulle. Gagan päällä säkit ja Kermitit näyttävät säväyttäviltä, ja naisen koko imago rohkaisee pientä fania itsensä toteuttamiseen, mutta kuinka epäilyttävää on tehdä kopio muotitalon luomuksesta?

Tottahan toki voi argumentoida että mangapiirtäjäkin on suunnittelija, koska joutuu suunnittelemaan hahmoille vaatteet ja onko se sit reilua ripata niitä? On mielestäni kuitenkin pikkasen eri asia tuoda 2D-vaate oikeaan elämään tai tehdä tarkka kopio elokuvassa nähdystä roolivaatteesta kuin tehdä kopio vaatteesta, jonka suunnittelija on suunnitellut mallistoonsa ja laittanut sen vapaaseen myyntiin kenelle tahansa jolla on massia maksaa siitä. Eihän siinä ole mitään uutta että innokkaat kotiompelijat "pöllivät" vaateideoita valmisvaatteista, ja meillä koulussa suunnitteluprosessissa jopa käytetään lehtileikkeitä ja nettiä hyvin paljonkin ideoinnissa, mutta yleensä näissäkin tapauksissa ideat jalostuvat omanlaisikseen. "No noi hihat on tosi makeet mut helma vois olla pidempi, ja kauluksessa vois olla sellasia juttuja..." jne. Cosplay on kuitenkin vaatereplikoiden tekemistä ja hahmon esittämistä, joten se menee hieman pidemmälle. Muotitalot ja suunnittelijat myös taitavat olla melko tarkkoja brändistään...

Haus of Gagan koen taas ihan eri eläimenä. Se keskittyy suunnittelemaan nimenomaan Gagalle, joten on eräällä tavalla hänen roolipuvustajansa, ja tällöin siirrytään takaisin sinne fiktiivisten juttujen alueelle ja normaalitilanteeseen. Toki hekin ovat oikeita suunnittelijoita, mutta Haus of Gagan nimissä tehtynä heidän työnsä ovat glorifioituja teatteripukuja.

Itse en ole erityisemmin musiikkicosplayta aiemmin harrastanut koska en erityisemmin koe vetoa japanilaisiin kei-bändeihin, joten en tiedä miten tällaiset hommat esim. siellä Japanissa tapahtuvat. Sivistäkää minua, olen törmännyt tähän dilemmaan vasta Gagan myötä.

Oma suosikkini Gagan asuista (elävän mekon lisäksi, koska holy shit it's alive) on ehdottomasti taannoin Video Music Awardsissa nähty punainen pitsimekko naamahuppuineen. Etsin gaalan jälkeen suurella raivolla kuvia asusta, ja metsästin suunnittelijan nimeä hokien koko ajan "anna sen olla Haus of Gaga, anna sen olla Haus of Gaga". Suureksi pettymyksekseni Gagadaily.com vihdoin paljasti mekon olleen Alexander McQueenin luomus syksyltä '98.


McQueenin pitsimekko, via.. öh, Google?


Ehkä vielä joku päivä pyöräytän tuon. Ehkä, ehkä.

Ja muissa uutisissa: maailmanvalloitus jatkuu. Tänä vuonna jää Desucon vähän lyhyeksi minun osaltani, koska lähden Desu-sunnuntaina kohti Amerikkaa pariksi viikoksi, vahtimaan lapsia ja rakastamaan SyFy-kanavaa (yhyy, vihaan tuota uutta nimeä...). Ja tietenkin kiroamaan Teksasin tuskaista säätä ja rakastamaan ilmastointia. Samalla reissulla käyn myös New York Cityssä! World Cosplay Summitista nimittäin jäi rakkaimpana asiana läjäpäin kavereita, ja nyt kun olen kerrankin menossa samaan maailmankolkkaan kuin osa heistä niin pitäähän sitä ylimääräisen matkustamisen uhallakin käydä moikkaamassa heitä. Onnistuimme tosin ajoittamaan tämän reissun niin hienosti että samaan aikaan on New Jerseyssä AnimeNEXT-coni, jonne koko porukka on menossa. Joten, minä myös! Ison maailman meininkiä, jee. Tällä kertaa voisi sitten oikeasti ottaa kuvia, eikä vaan unohtaa kameraa laukun pohjalle...

Bakaconista ehkä muutama sana sitten kun saan kuvia Shirayurihimestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti