Hiljaisuuden rikkomista, ei sen kummempaa

Jopas on taas aika lentänyt ilman kirjoitteluja. Johtunee siitä että olen keskittynyt viime aikoina kaikkeen muuhun paitsi cosplayjuttuihin, ja syksyn puvut ovat edistyneet tasan sen verran että olen leikannut yhden puvun kankaat ja tehnyt alushameen melkein valmiiksi (mikä ei ole saavutus kun siinä on kaksi saumaa ja kaksi käännettä). Tosin eikohän tämä touhu kohta ala nopeutua, sillä ne puvut pitäisi saada valmiiksi Kirjamessuille, viimeistään Jpopconiin, ja vaikka olenkin ihan suht nopsakka ompelija, en usko saavani nahkatakkia aikaiseksi missään parissa illassa kun koulussa ja töissäkin pitäisi käydä.

Koulusta puheenollen, opiskelen siis vaatetusompelijaksi ja kevätlukukaudella olisi edessä opinnäyte. Koska olen tämmöinen (=suuruudenhullu), haluaisin tehdä kyseisenä työnä cosplay-puvun. Kaipailisin siis keskisuomalaista harrastajaa, joka haluaisi mittojen mukaan tehdyn laadukkaan cosplay-puvun ensi kesän conirientoihin! Hintahaarukka määräytyy puvun mallin mukaan, ja asiakkaan tulisi päästä sovitukseen Jyväskylään muutaman kerran ensi talvena/alkukeväästä. Opinnäytteeksi en ikävä kyllä tee crossplay-pukuja, koska vaatetusompelijat keskittyvät nimenomaan naistenvaatteisiin. Bootcoverit kuuluvat asuun tarvittaessa, mutta peruukin muotoilusta täytyy neuvotella. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse, iris.ronkko [ at ] gmail.com.

Pari viikkoa sitten kävin vähän Helsingissä miittailemassa! Tuli kutsu animublogimiittiin ja koska satuin olemaan varoissani sillä hetkellä, päätin tehdä kreisin yhden päivän pikareissun etelään. Olisihan sitä voinut jonnekin mennä yöksi mutten tykkää olla vaivaksi enkä halunnut tuhlata sunnuntaita matkailuun.
Varasin pari tuntia luppoaikaa Helsingissä kiertelyyn, joista viimeinen tunti menikin ihan ajantappamiseksi. Olinkin sitten komeasti ensimmäisenä miittipaikalla, ehheh. Oikein tyytyväinen olin siihen että lähdin, koska oli varsin kiva nähdä uusia naamoja blogien takaa, sekä tietty ennestään tuttuja turpia. Cosplayväestä paikalla oli lisäkseni vain Ilona, ja olimmekin sinnikkäästi viimeiset miitissä madun kera! Tätä piti juhlia kimppakuvalla.



Oli kivaa. Vielä kivempaa oli se, että havaitsin yöbussien varustelutason olevan luokkaa luksus löytäessäni paksun tyynyn ja peiton, ja sain näinollen nukuttua koko matkan kotiin. A+.

Kuvaaja kaipaa kuvattavaa!

Jotkut ovat varmaan nähneetkin tämän Anikissa, mutta mainostan täällä kuitenkin. Voin nimittäin lämmöllä suositella tähän projektiin osallistumista, koska tein niin itsekin ja päädyin viettämään oikein mukavan aamupäivän kuvattavana, ja sain siitä parit hienot kuvat. Nyt koko projekti vaan vähän uhkaa kaatua kuvattavien puutteeseen, joten jokaisen osallistumista kaivataan!

"I'm a Paris based photographer. I do reportage and fashion. You can have a glimpse at my work here : http://www.flickr.com/photos/lzophoto/sets/ I would like to statrt a cosplay project in Finland. The idea is to take about 25 portraits of cosplayers wearing their costume in a place they live or work or have fun in, or a place they really like so that it adds a bit of context to the photo (for example, I could take a photo in a post office of a cosplayer working at the postoffice). Photos would be taken from waist to head, facing the camera. Photos would then be published into finnish media, like IMAGE.

I'm here only for a very limited time (I'm leaving the country on the 20th ou 21st of August) so this is why I need your help to gather some people around the project. Image of the persons would be protected as nothing could be released/published without the consent of the person taken in photo.

Lorenzo
+33(0)662300769 +++
skype : lorenzoooone +++
Flickr : http://www.flickr.com/photos/lzophoto/sets
+++ Portfolio : http://www.delafauteaugraf.com +++
Blog : http://lzophoto.blogspot.com "

Lopussa linkatusta portfoliosta löytyy sähköpostiosoite, jos ei halua soitella.

Kävimme aiheuttamassa hämmennystä Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella, joka kuuluu omiin lempipaikkoihini tässä kaupungissa (ne on mun huudeja, asuin ennen ihan vieressä ja kuljin joka päivä kampuksen läpi), ja napsimme erilaisia taustoja vasten kuvia. Periaatteessa homma oli helppoa, koska ei tarvinnut poseerata, mutta Top Modelista tuttu ~smile with your eyes~ on yllättävän vaikeaa jos ei saa hymyillä! Se tosin vaatii vaan vähän opettelua, mutta ei tässä uutta huippumallia etsitäkään. Oli hurjan hauskaa työskennellä kuvaajan kanssa, joka oikeasti laittoi peruukkia paremmin ja ohjasi koko ajan. Tykkään! Kuvattavana ollessa sitä ei oikeasti hoksaa milloin näyttää tyhmältä, joten ohjauksen saaminen tekee hommasta aina niin paljon helpompaa.

Tältä se sitten näyttää:

Kai kaikki ovat tietoisia että Suomen World Cosplay Summit -edustajien kuulumisia voi lukea Cosplay Finland Tourin blogista? Suosittelen, jos coverage säilyy yhtä kattavana niin kaikkea siistiä tulossa.

Lomailen enkä jaksa blogata, katsellaan jahka tässä piakkoin alkaa uudet projektit. Kaavoitushammasta kolottaa ja yksi alushame kaipaisi suunnittelua ja trial-and-error-kokeiluja, joten jahka selviän vanhempien nurkista takaisin kuumankosteaan Jyväskylään niin alkaa tapahtua.

Pikkunäpräystä

Nnngh, tämä kuumuus! Harkitsen tässä muuttoa Lappiin koska helle ei sovi minulle. Onneksi huomenna pienen töissäpyörähtämisen jälkeen suuntaamme möksäilemään pariksi päiväksi. Ennustan että keskiviikkona näytän animuzombilta ryppyisen ihoni kanssa, koska en ajatellut nousta järvestä pariin päivään.

Mutta! Kuumuudesta johtuu myös se että asuntomme on karmiva pätsi ja jouduin pakenemaan viileään makuuhuoneeseen Buffy-DVD:eiden ja läppärin kanssa. Erinomainen mahdollisuus kirjoittaa hieman Thagen propeista, joista Wepi jo kyselikin.



Thagellahan on siis kirjansa, eli Librum Vespera, sekä Poison Pink (tai Eternal Poison), jonka mukaan koko peli on nimetty. En ole hirveä proppien ystävä, johtuen lähinnä siitä että narikoiden ja ihmisjoukkojen kanssa säätäminen alkaa ottaa päähän hyvin pian. Nämä kaksi pientä proppia totesin kuitenkin sekä oleellisiksi EuroCosplay-esitykselleni että helpoiksi kantaa mukana. Yksi syy tähän on tämä:



Kirja ei ole ihan yhtä paksu kuin Pink, mutta pääasiassa tarkoitus olikin saada propit jotenkin yhdistettyä eikä niinkään piilottaa Pinkiä. Homma toimi hyvin, kirja kulki kangaskassissa ja kun jouduin kantamaan sitä kädessä, Pink meni sisälle kivasti.

Librum Vesperanihan on tosiaan ihan alusta alkaen tehty itse. Artulla sattuu olemaan alan koulutus, joten yhdistimme voimamme. Artulta tämä tosin vaati vain sen että istui takapuolellaan ja kertoi mitä tehdä seuraavaksi... Ainoastaan kerran pyysin liimausapua koska jouduin itse töihin ja liiman piti kuivua iltaan mennessä.




Kirjani sisään on piilotettu Disco Ensemblen Miikka

Kirjan teko on suhteellisen pitkä prosessi, joten tähän entryyn ei mahdu tutoriaalia. Veikkaisin tosin että joku muukin on siitä joskus tutoriaalin tehnyt, joten googlailemalla varmaan löytyy. Sen voin sanoa että hankalaa se ei ole, vähän työlästä vain, ja Eri-keeperiä kuluu. Ihan päivässä kirjaa ei myöskään sido, koska liiman pitää kuivua kunnolla työvaiheiden välissä. Voin myös sanoa sen, että jos haluatte tehdä tuollaisen salalokeron kirjaan, niin se on ihan uskomatonta persettä koska paperi on yllättävän jytkyä tavaraa. Hinkutin tuota reikää useamman tunnin putkeen, ja käsi oli sen jälkeen ns. paskana.

Koristeet Librumissani ovatkin sitten kotoisaa Cernitiä (tuo kiekula kannessa), lukunauhaa sekä itselleni aivan uudella tavalla valamalla.



Poison Pinkiin käytin askartelukaupasta ostettua pisaranmuotoista muovimunaa, ilmakuivuvaa massaa sekä kuumaliimasta valettuja alastomia naisia. Käytin valamisessa tätä tutoriaalia, jonka löysin Cosplay.comin foorumilta joskus menneisyydessä.


Näillä tehdään naisia

Tutoriaali käytti savea jota ei koveteta, joten mallikappaleet tuhoutuvat muottia tehdessä. Itse totesin että eff that noise ja pyöräytin alkuperäiset Cernitistä. Tarkoitushan on saada alkuperäiset ulos kipsimuotista helposti tuhoamatta muottia samalla, ja kova Cernit ei sinänsä ole erityisen hyvä tähän. Itseasiassa tuhosin ihan pikkaisen muottiani kun jouduin kaivertamaan alkuperäistä naista kipsin keskeltä, mutta kyllä se sieltä tuli menemättä aivan pilalle. Librum Vesperaan tulleet reunakoristeet taas tulivat ulos oikein mainiosti, koska paistoin Cernitiä hyvin vähän aikaa jolloin se jäi hyvin joustavaksi. Tässä voinee trial-and-error-hengessä kokeille eri materiaaleja, itse nyt vaan tykkään Cernitistä.


Alkuperäinen nainen ja mittasuhdetta antava lankarulla

Hyvänä vinkkinä voin sanoa että jos vain mahdollista, kannattaa käyttää sellaista isoa liimapyssyä. Tuolla kuvassa oleva pieni pyssy on huijausta, tein suurimman osan valamisesta isolla pyssyllä. Yksi ainoa syy: isosta pyssystä tulee enemmän liimaa. Tässä hommassa ei voi lirittää pikkasen, sitä liimaa on tuuttava kerralla rutkasti. Tasaisin lopputulos tulee jos pystyy pitämään pyssyn paikallaan koko ajan ja täyttämään muotin siitä. Käytännössä omista muoteistani tätä pystyi käyttämään ainoastaan noiden jalokivien kanssa, mutta muiden kanssa liikuin HYVIN hitaasti jotta muotti ehtii täyttyä. Muuten tulee epätasaista jälkeä.

Kuumaliima kuivuu ihanan nopeasti, joten juttuja ehtii tehdä tunnissa vaikka kuinka. Ei mene aikaakaan kun muotissa oleva liima on kuivunut, ja voi valaa seuraavan. Ja sitä odotellessa ehtii sitten mattopuukon kanssa vähän silottelemaan reunoja, koska liimarihmat ei ole erityisen nättejä.

Sitten se persein osa: kuumaliimassa ei pysy liima. Sain vihdoin kontaktiliimalla läntättyä naiset Poison Pinkin kylkeen, mutta aikansa siinä meni että sain ne pysymään. Tuskastuttavaa.

Oli oikein hauska pitkästä aikaa askarrella tällaisia juttuja, tuppaan keskittymään aina vähän enemmän ompelupuolelle ja jätän ei-kisapukujen propit sun muut Artulle. Hauska projekti, vaikka kiire meinasikin tulla koska olen derp derp tyhmä. Tuota kuumaliimavalamista tekee mieli kokeilla uudelleenkin, oli miellyttävän nopeaa touhua ja kivaa näpräämistä.

Tällä hetkellä minulla on jokin järkyttävä cosplayhinku joka iskee tietenkin aina silloin kun ei ole coneja näkyvissä ja voisi tehdä muitakin juttuja (kuten niitä kahta hametta jotka odottavat puolivalmiina ompeluhuoneessani...). Blää. Olin niin epätoivoinen että kävin AnimeCharacterDatabasessa, ja nauroin itseni kipeäksi vaihtoehdoille. Female Adult -haku puskee ruudun täyteen hentsuhahmoja jos ei hoksaa filtteröidä niitä. Filtteröinnin jälkeen hävisi 20 sivua ja löytyi jopa ihan potentiaalisia hahmoja ja vielä parempaa, uusia sarjoja katsottavaksi! Tästä lähtee. Mutta jospa ensin tekisin ne hameet valmiiksi...

Kesän coniraportti: Desucon vs. AnimeNEXT vs. Tracon, osa 2

Ja sitten toinen osa tästä eeppisyydestä. Vähemmän eeppistä tällä kertaa, lähinnä yleistä pohdintaa puvuista ja MINUA.

Yleinen pukujen taso
Eli miltä conit näyttivät

Ihan ekana, naamani kun selasin sekä Desuconin että Traconin kuvia: :OOOO WHAAAAT? Mikä taso! Mikä eleganssi! Erilaisia pukuja! Laidasta laitaan! No ainakin niin että eräät tietyt supersuositut sarjat eivät dominoineet ainakaan kävijöiden kuvagallerioita, enkä itse tapahtumissakaan ahdistunut jätesäkeistä tai hakamista (paitsi että yksikin Vocaloid aiheuttaa minussa ihottumaa, mutta se nyt vain on omaa yliherkkyyttäni). En nähnyt ylenpalttisesti tissimiehiä tai rutkuperuukkeja, tai loimusamettilaarin läpi juosseita tapauksia. Hyvä Suomi.

No kuinkas näin nyt kävikään? Desuconin osalta selitys lienee se perinteinen "kesän eka coni": ne jotka eivät jaksa lähteä jonnekin perseeseen (Kemiin tai Turkuun), Desu oli se coni jota varten pukuja suunniteltiin ja väännettiin koko talvi (=viimeiset kaksi viikkoa ennen conia tuli pakaroiden alla). Näissä olosuhteissa, kevään pitkittyessä ja takatalven ängetessä ilmastoon, syntyy kaikenmoista hienoa. Juu ei pässimpää ollenkaan.
Tracon taas oli monella tapaa kesän päätapahtuma, vaikka kilpailikin tittelistä Desun kanssa aika kovasti. Tracon on kuitenkin vähän pidempihistoriainen tapahtuma, ja ajankohdaltaankin lähellä perinteisen päätapahtuman Animeconin järjestämisajankohtaa. Siitä voi tietenkin olla montaa mieltä kumpi se päätapahtuma sitten onkaan, mutta moni tuntui olleen hyvinkin inspiroitunut tekemään Traconiin mitä mielenkiintoisempia viritelmiä. Normaalistihan Tracon on ollut sellaista peruskauraa kaikin puolin, ja itselläni ainakin on ollut vähemmän "jee teen eeppistä kakkaa"-fiilis kuin "jee perseilen jotain helppoa kun kerran voi" (... paitsi silloin yksi vuosi mutta se oli VIRRRHE). Nyt ehkä eeppinen tapahtumapaikka ja tosiaan ajankohta myötävaikuttivat siihen että muutkin kuin kisaajat jaksoivat panostaa. Tracon olisi myös voinut olla täynnä "no lol pieraisin jotain täs Desun jälkeen" (... what's with the poop today...) mutta ei se siltä ainakaan näyttänyt! Hyvä Suomi.


Traconin kuvasaldoni: ihkut Katy Perry ja Lady Gaga!

No, entäs Amerikassa. Jos nyt lähdetään siitä että siellä saimme todistaa mm. kuinka Na'vi otti leikkimatsia Avatarista tuttua taisteluhaarniskasysteemiä vastaan. ETTÄ SILLEE. Toki täytyy myöntää että YuffieBunnyn Na'vi-maskit olivat ammattilaisen tekemiä, mutta kun näimme taisteluhaarniskasysteemiä roudattavan ohitsemme, siihen ei voinut todeta kuin "lol AnimeNEXT".



ANext on siis hengailuconiksi yllättävän kovatasoinen. Se on itärannikon kesän ensimmäinen coni, joten sinne tosiaankin rontataan sitten ne talven aikana syntyneet näperrykset joita ei kuitenkaan haluaisi kilpailuttaa. Eihän se toki tarkoita pelkkää eeppisyyttä, mutta aika paljon kuitenkin!
Se tosin täytyy sanoa että amerikkalaiset tuntuvat cosplayaavan aina samoja juttuja. Siellä eivät sarjat kuole koskaan, ja coneissa on samoja sata vuotta vanhoja CLAMP-juttuja jotka Suomessa ovat jääneet vain hc-fanien photoshoot-puvuiksi. Meillä ehkä kirmataan vähän enemmän trendien perässä (Ranma½ on niiiiin 2004~). Toisaalta sitten taas, joukossa oli myös erikoisia juttuja kuten Cirque du Soleilia. Sellaisia vaan oli jotenkin vähemmän, ja ne olivat vähän extrememmästi outoja kuin mitä Suomessa näkee.
Kaikenkaikkiaan, ANext oli todella kotoisa siinä mielessä että samoja juttuja ja samaa tasoa löytyi kuin Suomestakin, sekä samoja ikäluokkia. (Sivuhuomautuksena, erityisen kotoisa olo tuli kun eräällä käytävällä ilmeisesti virittäydyttiin jo rave-tunnelmaan soittamalla Daruden Sandstormia. Saatoin hajota sisäisesti.) Muuutta sitten oli myös kaikkea kreisiä.
Ne jotka haluavat katsella kuvia ohjastan ACParadisen AnimeNEXT-galleriaan. Siellä on jos jonkinmoista, ja lisää löytää kun klikkailee.

Kaikenkaikkiaan kyllä nyt täytyy sanoa että vaikka kuinka oli isossa maailmassa hienoa niin Hyvä Suomi. Tämä on tasapeli koska Suomessa kärsin vähemmän (vaikka menin myös whoa vähemmän)

WINNER: Suomi


MINÄ
Eli miltä minä näytin eri coneissa

Desucon:


Kuvaajaa ei tarvitse kreditoida jos se nukkuu yönsä vieressäni.

Tämä monen monta kuukautta työn alla ollut neito. 14-vuotias taikatyttöni, joka kaikesta huolimatta valmistui samana päivänä kuin lähdimme Lahteen. Niin siinä aina käy. Hahmo on siis Thage, pelistä Eternal Poison. Obscure Atlus characters ahoy! Kengät murhasivat minut, bootcoverit eivät pysyneet ylhäällä, blaa. En ole tyytyväinen tuohon jalkaosastoon laisinkaan, ja mekko on mitä epämukavin kesäkuumilla. Siksipä kadunkin äärettömästi että valitsin juuri tämän puvun mukaani Amerikkaan, varsinkin kun New Jerseyssä oli juuri alkanut hiostava kamala kesä (oon pohjoisen tyttö, sulamispiste on 25 astetta!). Heitinkin kengät hittoon hyvin pian ja suihkin paljain jaloin (kunnes vanha järjestysmiessetä sanoi että "laita ees sukat jalkaan"). Mutta toisaalta, tämä kuva teki minut onnelliseksi että otin puvun mukaan...


Photo by LJinto

FFFFFFFF. Ihanaa shoppausta, näytän kuumalta ketulta ja tykkään siitä! Mutta opin tältä reissulta sen että kuumuus + minä = :((((

Ja sitten, nopein pukuni (mekko valmistui vuorokauden sisään vaikka käväisin töissäkin ja datasin riemulla), jonka kuviin en niin ole tyytyväinen mutta antaapa mennä. Parempia kuvia jahka joku kuvaa.



Huvittavaa, harvat tutut tunnistivat hahmon mutta Sorsapuistossa Artun kanssa kävellessämme jatkuvasti jostain kuului "hei kato Lady Gaga ja Adam Lambert". Ja joo, vastahan minä toukokuussa tuosta mekosta puhuin... Nyt vaan tuli niin huvittava idea tästä Gaga & Glambert -parista ja löysinkin New Yorkista kankaankin puolet halvemmalla kuin Suomesta niin kai se nyt oli tehtävä. Ja tulipahan ostettua niin hauskin peruukki että jos koskaan haluan cosplayata Sirkka Tälliä niin tukkaosasto on jo hallussa.

Lopputiivistyksenä...

AnimeNEXTiin ei kannata lähteä ellei ole paikallisia kavereita. Se olisi vähän kuin lähtisi Kirsikankukkaconiin ja kukaan muu tuttu ei tulisi sinne (eikös näin tapahtunut joillekin, hmm...). Kavereiden kanssa siitä saakin sitten paljon riemua irti, mutta noinniinkuinmuuten on ihan sama mennä suomalaisiin coneihin. Aika monta kertaa totesin asioista että "just like Finland" (paitsi että suomalaisissa coneissa on harvoin anniskeluravintolaa samassa yhteydessä! Screwdrivereita kesken conin, mmmm...) ja fiilis oli todellakin kuin olisi vaan suomalaisessa conissa jossa ei ole ennen käynyt ja kaikki puhuvat hassusti. Ainoa oikein superihana ja paras asia olivat kuvaajat, joita kuljeksi paljon ympäriinsä. En vähättele suomalaisia kuvaajia, mutta tarkoitan tällä siis "moi kamerani maksoi enemmän kuin autoni"-henkisiä cosplay-kuvaajia. "Mennään tohon syrjempään, siinä on kiva puu, otan susta vähän kuvia eri puolilta"-kuvaajia. Mutta tämä onkin aihe eri päivälle.
Tässä yhteydessä tosin on mainittava että tämä on se oikea ja paras syy lähteä World Cosplay Summitiin. Internationellit kaverit, joiden luo voi mennä hupsuttelemaan. Tämäkään conimatka ei olisi onnistunut ilman Summitia, koska ilman Summitia en olisi tavannut Reneetä. Pfft mikään maailmanmestaruuskisa, se on vain hyvä tekosyy sille että pääsee viikoksi cosplayaamaan huippujen tyyppien kanssa joista tulee hyviä kavereita jos niin vain tahtoo.

Desucon ja Tracon onnistuivat välttämään katastrofit cosplayn osalta, vaikka Desussa valomiehet menivät "lol ei myö tiijetä" ja Traconissa cosplay-kisa oli kaaos. Kaikilla oli peruskivaa ja risut on jaettu. Ei ehkä ollut eeppisin conikesä iinä, mutta aina ei voi olla supermegaparasta.

Henkilökohtaisesti kyllä muistelen tältä kesältä suurimmalla lämmöllä ANextia mutta se on ehkä ymmärrettävää.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, hyvää yötä.