Talksin jatkoilla minulle esitettiin kysymys, jonka vastausta mietin seuraavana aamuna kuuden aikaan kun aikaisiin herätyksiin tottunut kroppani nykäisi minut hereille tunti ennen kellonsoittoa. Päädyin sitten vastaamaan myöntävästi, ja hupsheijaa, olen näköjään seuraavan Traconin cosplayvastaava. Jännästi elämä vie. En ole kyllä vielä ehtinyt miettiä mitään näitä juttuja, mutta jos jollain on ehdotuksia tai pyyntöjä koskien kisaa niin saa esittää! Mitään en lupaa, paitsi lukea kaikki ehdotukset.
No entäs Gaala! Alunperin meinasin laittaa päälleni Machinan, mutta tuossa edeltävällä tenttiinlukemista vältellessäni pelasin Okamia ja olin täynnä cosplayintoa. Koska viikko, pari on liian lyhyt aika uudelle puvulle (eikä sillä että täällä remonttihelvetissä olisi mitään voinut ommellakaan), kaivoin vanhan Sakuya-pukuni vaatekaapin uumenista ja fiksailin sitä hieman. Täytyy sanoa että muutaman vuoden vanhan puvun käyttäminen vaati melkoista sietokykyä. Ihan hirveet saumat, pahaa teki katsoa sitä reuhkaa. Mutta täytyy sanoa että pääsin käsiksi jonkinlaiseen cosplayn ytimeen, sillä Sakuya on ihan älyttömän hauska puku pitää. Puku itsessään oli mukava (jahka avasin hihojen saumoja ja annoin alleilleni tilaa, ehheh), siinä oli kiva hengailla ja älyttömän kiva poseerata kameralle. En siis jaksa olla kovin murtunut siitä että se ei ole mitenkään hyvä puku noin muuten. Lisäksi, kuvista tuli hienoja!
Tältä se näytti vuonna 2007...
Ja tältä vuonna 2011!
Jostain syystä en vissiin vuonna 2007 kokenut meikkaamista kovin oleelliseksi asiaksi. Nyt oli meikit ja kaikki muu kohdillaan (paitsi korvis joka, ehheh, oli näköjään lähtenyt livohkaan ja roikkui tukassa) ja kuvaustilanne ei yhtä jäätävä koska ei ollut huhtikuinen Tampere. Lähes kasvottomana hahmona poseeraaminen tosin on ihan yhtä vaikeaa nykyään, mutta koska kuvat, joissa olisin vain silmät kiinni ilman ilmeitä olisivat tylsiä, pistin ilmevaihteen sitten ihan kunnolla silmään (öhhöh). Mutta puvun uudelleenkäyttö oli täysin sen arvoista, ihan näiden kuvien vuoksi. Kiitokset kuvaajalle, eli ihanalle Iltsille!
Olin tosiaan Gaalassa myös tuomarina. Kisaajien määrä oli hienoinen pettymys, mutta hienoja pukuja löytyi silti. Osallistuimme myös RECosplayn upean dokumentin tekoon, koska totuus tuomaroinnin takana on hurja.
No, nyt on tämän vuoden tapahtumat sitten käyty. Aika keskittyä ensi vuoteen! Näkemiin veronpalautukset! Noin henk. koht. cosplayjuttujen saralla tässä on tapahtumassa sellainen kukkea henkiinherääminen. Putkiremonttimme on vihdoin valmis, ja jahka saamme kämpän lopullisesti siivottua sen jäljiltä, ajattelin räjäyttää kaavoituskamani olohuoneen lattialle ja alkaa väsätä Frostbiten pukuja raivokkaasti. Ikävä kyllä tätä puuhailua haittaa koulunkäynti, joten saa nähdä koska ehdin ylipäätään siivoushommiin. Mutta pukusuunnitelmia on, pitkästä aikaa niinkin paljon että en tiedä koska ehdin toteuttaa kaikki! Helvetin joutsen -projekti etenee, olen virkkaillut kolmisen metriä reunapitsiä helmaan, ja koska kasvatustieteen luentoja on vielä kolme jäljellä, veikkaan että ahkerana saisin varmaan neljä metriä kasaan joulukuuhun mennessä. Että ihan kivasti! Jos saisin kaavatkin tehtyä niin että tietäisin kuinka paljon sitä oikeasti tarvitsen niin se olisi vielä kivempaa.
Jep. Aloittakaa ihmiset ensi vuoden pukunne nyt, tulee vähemmän kiire.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti