Ekana vuonna emme malttaneet odottaa poispääsyä tylsyyden vuoksi, viime vuonna emme olisi malttaneet lähteä, ja tänä vuonna olimme oikein tyytyväisiä siihen että olimme koko viikonlopun. Pikkuconi on kehittynyt, aww. Toisaalta, onpa meidänkin ihmispiirimme kasvanut niin paljon että coniseuraa löytyy aina ja ihmisethän conin kruunaavat. Hienoinkin tapahtuma on tylsä ilman hyvää seuraa. Ja sitähän nyt riitti!
Olimme siis Artun kanssa hall-cosplaykisassa tuomareina Asikaisen Päivin kanssa. Meille lankesi osittain helpompi osuus monista cosplaykisan kategorioista, sillä meidän ei tarvinnut ottaa esitystä kovin paljon huomioon koska kisaajilla oli vain se muutama hassu tunti valmistautua lavaosuuteen (paitsi tietenkin niillä jotka taktikoivat ja suunnittelivat etukäteen varmuuden vuoksi!). Eipä se silti helppoa ollut: pähkäilimme sijoituksia vielä sunnuntai-iltapäivänä. Tuomarointi sujui meidän osaltamme siinä mielessä sujuvasti että kisaajia ei tarvinnut ihan älyttömästi odotella ja metsästellä, vaan kaikki olivat ajallaan paikalla ja pullat uunista ulkona juuri sopivasti lavaosuuteen (vaikka olisi se voinut nopeampaakin mennä, meillä jäi ehkä vartti aikaa kipittää saliin...).
Lauantai menikin siis vähän ohi tuomarointihommien ja juoruilun vuoksi, mutta ehdimme käydä tuhlaamassa vähän rahaa Genrewearille ja pizzan ääressä kehittelimme kaikenlaisia huikeita ideoita.
Sunnuntaina vähän uuvutti Euroviisujen jäljiltä, mutta päivä kohdattiin innokkaana. Nakkasimme Artun kanssa No More Heroes -puvut päälle ja Kangaskasa kuvaili meitä pihalla. Oli hulvattoman hauskaa, tapeltiin vaan Artun kans! Alkoi olla viimeiset hetket saada kuvia näistä puvuista, koska alamme ihan oikeasti olla kurkkuamme myöten täynnä niitä. Koko talvi ollaan niissä edustettu, joten eivätköhän ne jouda vihreämmille laitumille. Katellaan jos joskus ihastutaan uudelleen.
Käytiin myös osallistumassa Välähdykseen, juoruilemassa taas, ja lopulta katsomassa lisää cosplaykilpailuja. Täytyy sanoa että show-sarjan ainoa osallistuja hurmasi, jo ihan rohkeudellaan mutta myös sillä miten hienosti mimmi esiintyi! Vinkkaili silmää ja posetteli laulaessaan. Hienoa katseltavaa oli se.
Jotenkin tuntuu turhalta jakaa mitään risuja ja ruusuja kun suurin osa asioista on jo sanottu, ja järjestäjät lienevät tietoisia asioista. Yleisesti vaan hiomista, ja väki osaa varmasti ottaa parin vuoden päästä huomioon asioita joita ei nyt tullut ajateltua. Joka vuosi oppii uutta. Erityismaininta tosin sisäiselle tiedotukselle (johon lasken tiedotuksen kaikille muille kuin peruskävijälle joka osallistuu ohjelmiin vain katsojana ja kuluttajana). Sen vajavaisuudet tulivat ikävästi ilmi monessa mutkassa, ja aiheutti varmasti paljon harmaita hiuksia monille ihmisille. Itse en joutunut infokatkosten uhriksi, vaan sain tarpeeksi infoa että pystyin toimimaan. Harmitti vaan monen muun osalta.
Ei tämä ollut tuhlattu viikonloppu. Olimme Artun kanssa hyvin tyytyväisiä siihen että lähdimme. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti